Siirry sisältöön
Tietotarjotin

Miksi ihmiset väärinkäyttävät sosiaaliturvaa? Taustalla oma taloudellinen tilanne, epäluottamus, vähäinen paljastumisriski ja monta muuta tekijää

Julkaistu 3.11.2022Päivitetty 23.1.2023

Kela epäilee sosiaaliturvaetuuksien väärinkäyttöä noin 2 000 tapauksessa vuosittain. Tutkimusten mukaan ihmiset väärinkäyttävät sosiaaliturvaetuuksia muun muassa sosiaaliturvan alhaisen tason, oman taloudellisen ahdingon ja vähäisen paljastumisriskin vuoksi. Myös käsitys, että ”kaikki tekevät sitä”, voi itsessään lisätä väärinkäyttöä.

Kela maksaa noin 15 miljardia euroa etuuksia kansalaisille joka vuosi. Etuuksiin liittyy aina väärinkäytön riski ja väärinkäyttöä epäillään noin 2 000:ssa tapauksessa vuosittain. Arviolta puolet vuosittaisista väärinkäyttöepäilyistä etenee poliisitutkintaan.

Vuonna 2021 väärinkäytösepäilyjä oli noin 10,6 miljoonan euron edestä eli 0,068 prosenttia kaikista maksetuista etuuksista. Väärinkäytösten määrä laski vuoteen 2020 verrattuna.

Sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa tehdyissä selvityksissä tutkijat ovat pyrkineet arvioimaan, miksi ihmiset väärinkäyttävät sosiaaliturvaa. Syiksi on mainittu muun muassa

  • sosiaaliturvan alhainen taso ja asiakkaan huono taloudellinen tilanne
  • epäluottamus johtavissa asemissa olevia henkilöitä ja poliitikkoja kohtaan
  • katkeruus järjestelmää kohtaan
  • vähäinen paljastumisriski.

Myös väärinkäytöksistä seuraavia sanktioita pidetään melko vähäisinä. Kelan työntekijöiden mukaan yksi suuri syy väärinkäytölle on myös sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuus.

Väärinkäyttöä eniten tarveharkintaisissa etuuksissa

Etuuksien väärinkäyttöä esiintyy eniten tarveharkintaisissa etuuksissa, kuten työttömyysturvassa, perustoimeentulotuessa ja asumistuessa.

Epäily väärinkäytöksestä voi syntyä missä vaiheessa etuuskäsittelyprosessia tahansa. Kelassa voidaan epäillä väärinkäytöstä esimerkiksi tulorekisterin tai muiden viranomaisten tietojen perusteella tai etuuden takaisinperinnän yhteydessä.

Varsinaisen sosiaaliturvan väärinkäytön lisäksi sosiaaliturvan toimintaperiaatteiden vastaiseen toimintaan kuuluu myös tahaton toiminta, sosiaaliturvasuunnittelu ja järjestelmävirheet. Väärinkäytöllä tarkoitetaan tahallista toimintaa, jolla ihminen pyrkii saamaan sellaisia etuuksia, joihin ei ole oikeutettu. Varsinainen sosiaaliturvan väärinkäyttö on rikos.

Yleisin väärinkäytön tapa on vääristellä tuloja

Asiakas voi väärinkäyttää sosiaaliturvaa eri tavoin antamalla vääriä tietoja tai jättämällä tarkoituksella tietoja ilmoittamatta.

Yleinen tapa on vääristellä tulojen määrää tai jättää ilmoittamatta työsuhteesta. Tähän liittyy myös pimeä työ, josta Kela ei voi saada tietoja esimerkiksi verottajan kautta. Asiakas saattaa esimerkiksi tehdä harmaan talouden alueella töitä työntekijänä tai yrittäjänä ja nostaa samalla työttömyysturvaetuutta.

Tuloista ilmoittamatta jättämisen lisäksi yleinen väärinkäytösmuoto on väärän tiedon antaminen kotitalouden koostumuksesta.

Tulorekisteri auttaa tunnistamaan väärinkäyttötapauksia

Vuonna 2019 käyttöön tullut tulorekisteri on olennainen tekijä, kun pyritään tunnistamaan tuloihin liittyviä väärinkäyttötapauksia. Kela saa tulorekisterin kautta automaattisesti tiedon asiakkaiden työskentelystä. Ylipäätään eri rekisteritietoja yhdistämällä voidaan löytää ristiriitaisuuksia tiedoissa.

Yleensä väärinkäytöksiä ei voi tunnistaa pelkkien rekisterien avulla vaan tarvitaan myös lisäselvityksiä, sillä ristiriitaisuuksille voi löytyä myös jokin muu selitys. Lisäksi pimeää työtä on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, tunnistaa virallisten rekisterien kautta.

Käsitys väärinkäytön yleisyydestä saattaa lisätä väärinkäyttöä

Tiettyä tai määrättyä väärinkäyttäjän profiilia on mahdotonta tunnistaa, mutta taustalta voi löytyä yksilötason tekijöitä, jotka saattavat lisätä väärinkäyttöyritysten riskiä. Asiakkaalla voi olla esimerkiksi epävarma elämäntilanne tai pitkäaikaistyöttömyyttä, jonka aiheuttama taloudellinen niukkuus saattaa ajaa käyttämään etuuksia väärin. Väärinkäyttäjät myös kokevat usein katkeruutta ja epäluottamusta sosiaaliturvaa kohtaan.

Isossa-Britanniassa tutkijat ovat haastatelleet sosiaaliturvan väärinkäyttäjiä. Väärinkäyttäjät kertoivat yleisimmäksi väärinkäytön syyksi taloudellisen ahdingon ja välttämättömän tarpeen. Usein he tekivät vilppiä myös vasta tilaisuuden tullen sen sijaan, että se olisi ollut suunnitelmallista. Useassa tutkimuksessa tuli myös esille väärinkäyttäjien uskomus siitä, että ”kaikki tekevät niin”. Näin he uskalsivat helpommin itsekin käyttää etuuksia tietoisesti väärin.

Käsitys etuuksien väärinkäytön yleisyydestä saattaa siis osaltaan lisätä väärinkäyttöä. Lisäksi osa väärinkäyttäjistä piti huonoa taloudellista tilannettaan suurempana huolena kuin sosiaaliturvan väärinkäytöstä koituvia seurauksia.

Kirjoittajat

Aliisa Palanne
tutkija, Kela

Antti Teittinen
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @antti_teittinen

Riitta Luoto
ylilääkäri, ryhmäpäällikkö, Kela
Twitter: @LuotoRiitta

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi.

Lähteitä

Suomessa tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä sosiaaliturvan väärinkäytöstä

Isossa-Britanniassa tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä sosiaaliturvan väärinkäytöstä

Kelan etuuksien väärinkäytösten vuosiraportti