Signaaleja kansainvälisen sosiaaliturvajärjestön foorumien tapaamisesta: analytiikan ja digitaalisten palvelujen mahdollisuudet
Digitaalisten palvelujen kehittäminen on kovassa nosteessa. Erityisesti maissa, joissa sosiaali -ja terveydenhuollon palvelut ovat olleet heikommin saatavissa tai palveluita ei ole ollut tarjolla, digitaaliset palvelut nähdään suurena mahdollisuutena. Kriittisemmin digitaalisiin palveluihin suhtaudutaan maissa, jossa asiakkaat ovat tottuneet perinteisiin läsnäpalveluihin. Digitaaliset palvelut saattavatkin kehittyä nopeammin maissa, joissa muutosvastarinta on vähäisempää tai sitä ei ole lainkaan.
Kansainvälisen sosiaaliturvajärjestö ISSAn teknisten foorumeiden (technical commissions) kokous pidettiin kesäkuussa Genevessä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n päämajassa. ISSAn kokouksessa olivat mukana 54 maasta yhteensä 90 eri organisaatioista. ISSAn Suomen organisaatiojäsenet ovat Kela, Keva, Työllisyysrahasto, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Eläketurvakeskus ja Tapaturmavakuutuskeskus.
Kelan tutkimus on jäsen Social Security Policy Analysis and Research (TC PAR) -foorumissa. Tavoitteenamme oli perehtyä tarkemmin siihen, mitä annettavaa kansainvälisellä yhteistyöllä on meille, ja mitä meiltä puolestaan erityisesti toivotaan.
ISSAlla on vuosille 2022–2025 tavoitteena edistää innovaatioita ja muutoksia sosiaaliturvapalvelujen tuottamisessa sekä työvoiman vakuutussuojaa. Lisäksi kehitetään sosiaaliturvajärjestelmän joustavuutta, pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta ja kestävyyttä erilaisiin elämäntilanteisiin. Tavoitteena on laatia suosituksia ja sosiaaliturvan analyysiä ja kehittämistä, tuottaa julkaisuja, tapahtumia sekä toteuttaa ohjelmia.
Ennen oman foorumin kokoontumista tutustuimme myös muiden foorumeiden toimintaan ja keskusteluihin. Lukuisista tarjolla olleista teemoista tutustuimme tieto- ja viestintäteknologian sekä terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen teemoihin. Osallistuimme myös muutamaan innovaatiohubiin, joissa asiantuntijat vaihtoivat kokemuksia ja ajatuksia tietystä aiheesta.
Tieto- ja viestintätekniikan foorumissa pohdittiin, mikä ohjaa digitalisaatiota ja miten data-analyysia tulee hyödyntää
Tieto- ja viestintäteknologian foorumista jäi erityisesti mieleen keskustelu siitä, ohjaako digitaalista muutosta palveluissa järjestelmät vai liiketoiminta. Keskusten moderaattori ja esitelmöitsijä painotti sitä, että ICT on työkalu, joka toimii liiketoiminnan tarpeiden mukaisesti. Tämä foorumi oli tehnyt lukuisia suosituksia, joita voi silmäillä, kun aikanaan Kelan datastrategiaa päivitetään.
Foorumin näkökulma oli tässä vaiheessa enemmän organisatorinen kuin sosiaaliturva-asiakkaiden tarpeista lähtevä. Keskustelussa todettiinkin, että asiakasnäkökulma vaatii kokonaan oman tarkastelukehikkonsa ja sille on tilausta.
Foorumi oli määritellyt data-analyysin hyödyntämiselle useita tavoitteita:
- Analyysi tuottaa oivalluksia, jotka tukevat näyttöön perustuvaa päätöksentekoa.
- Sosiaaliturvan väärinkäytösten estäminen ja paljastaminen – edistyneellä analytiikalla voidaan tunnistaa epätavallisia malleja ja poikkeamia, jotka osoittavat tai viittaavat sosiaaliturvan väärinkäytöksiin.
- Analytiikkaa voidaan hyödyntää resurssien optimoinnissa, sekä henkilöstön, teknologian ja rahoituksen osalta.
- Analyysit mahdollistavat jatkuvan seurannan ja ohjelmien sekä aloitteiden ja kokeilujen arvioinnin.
- Analytiikan avulla voidaan tehostaa prosesseja tunnistamalla pullonkaulat ja tehottomuudet.
- Analytiikan avulla voidaan räätälöidä palveluita ymmärtämällä paremmin käyttäjien tarpeita ja valintoja.
Tieto- ja viestintäteknologian toisessa sessiossa oli esillä tekoälyn hyödyntäminen sosiaaliturvapalveluissa. Tästä on olemassa erillinen raportti, joka esiteltiin 11 heinäkuuta ISSAn webinaarissa ja nettisivuilla.
Terveydenhuollon foorumissa pohdittiin terveyteen liittyviä älylaitteita
Terveydenhuoltoa käsitelevässä foorumissa esiteltiin aluksi sitä, miksi IoMT (Internet of Medical Things) tarve kasvaa ja mikä ohjaa sen kehitystä. IoMT tarkoittaa lääketieteellisten asioiden internetiä.
Vaatimukset palvelujen paremmasta saatavuudesta sekä nopeammasta ja tehokkaammasta tuottamisesta ovat edistäneet laitteiden ja ohjelmistosovellusten kehittämistä. Sensoriteknologia ja edistyneet algoritmit mahdollistavat yhä tarkemman analyysin käyttäjien terveydentilasta.
Koronalla oli ratkaiseva merkitys etäpalvelujen käyttöönotossa useissa maissa. Esimerkiksi Suomessa koronakriisi vauhditti lääkäreiden etäpalveluiden kehitystä.
Myös digitaalisiin palveluihin kannustavat korvausmallit sekä potilaiden ja palveluntuottajien hyväksyntä vaikuttavat teknologian käyttöönoton hyväksymiseen. Esimerkkejä ovat erityisesti lääketieteellinen etädiagnoosi, kuvantamisen digitaalinen viestintä ja videokonsultaatiot asiantuntijoiden kanssa.
Maailmanlaajuisesti IoMT tarjoaa laajan kehittämispotentiaalin ja hyödyt terveydenhuoltojärjestelmille. Kustannusten oletetaan laskevan, koska datan avulla voidaan jatkossa edistää terveyden ennaltaehkäisyä ja resurssien optimointia. Palveluketjuja ja liiketoimintaa voidaan seurata tarkemmin ja tehokkaammin.
Kehittyvätkö digipalvelut nopeammin siellä, jossa palveluita ei ole ollut paljon saatavilla?
Etäpalvelujen ja laitteistojen vaikutukset voivat vaikuttaa laajasti sekä sosiaalisiin että taloudellisiin haasteisiin. Parhaimmillaan digitalisaatiolla voidaan vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ja terveyseroja sekä vähentää terveyspalvelujen kysyntää ja kustannuksia sekä työntekijöiden poissaoloja. Pystytäänkö jatkossa digitalisaatiolla vaikuttamaan myös epäterveellisen ruoan kysyntään ja sitä kautta myös maatalouteen ja ruokateollisuuteen?
Mielenkiintoista onkin nähdä, miten palvelut kehittyvät tulevaisuudessa myös meillä Suomessa, sillä ennakkoluulot ovat tällä hetkellä varsin laajoja, koska digitalisaation vaikutuksista on vielä kovin vähän tutkimuksia.
Koulutettu ja teknisiä laitteita käyttämään tottunut perusterve ihminen voi hyvinkin pärjätä vuosia pelkällä chat-palvelulla. Ikäihmisille ja muutoin haastavassa elämäntilanteissa oleville taas pitäisi pystyä kehittämään hyvinkin helppokäyttöisiä palveluita, joissa esimerkiksi puheen ja kuvan avulla voisi tunnistautua, jolloin kankeatkaan sormet eivät estä digitaalisten palvelujen käyttöä.
Digitaaliset palvelut saattavatkin kehittyä nopeammin muissa kuin länsimaissa, sillä asiakkaiden hyväksyntä voi olla helpompaa maissa, joissa palvelut ovat olleet erilaisia kuin mitä läsnäasiointiin tottuneille asiakkaille ja palveluntuottajille on tarjottu.
Kirjoittajat
Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi
Kirsi Airaksinen
ryhmäpäällikkö, Kela
kirsi.airaksinen@kela.fi
